Ei voi kyllä käsittää kuinka tuskainen täytyi kanini loppuaikansa olla.
Rakas Mustikka lopetettiin 12.5. pahasti levinneen syövän takia, mutta kahdella lekurikäynnillä kummallakin kerralla katottiin suuhun.
Ensimmäinen lääkärikäynti päivystyksessä: lääkäri katsoi suuhun ilman rauhoitusta ja sanoi suun/hampaiden olevan ok.
Kolmen pvän päästä toisella lääkärillä, joka kurkkasi suuhun rauhoituksess ja tulos: kielen taka osa verillä: teräviä kolmionmuotoisia piikkejä.
Kani ei näyttänyt syömisen suhteen minkäänlaista vaikeutta saati kipua. Aina ollut hyvä puremaan oksia yms.
Ihan viimeisinä päivinään vielä söi pajun oksia(Nesteytyksestä piristyneenä).(
Mutta ruokahalu meni syövän vietyä voimat.)Mustikka
ei näyttänytettä sattuu.
Ihan turha kyllä jälkeen päin miettiä... Mutta tahtoisin tietää kuinka kauan maksimissaan toi tilanne suussa oli ollut mikä oli?
Kerta kaikkiaan mitään syömisvaikeutta ei ollu ennen tätä mieletöntä laihtumista/kuihtumista syövän takia. Menetti ruokahalun siitä johtuen. Mutta kuten sanottu,
vielä "matkan loppupuolella" PYSTYI syömään ulospäin kivuttoman näköisesti. (<----- kun sai voimia syödä.
Mustikka ei näyttäny että sattuu. On täytyny olla tuskaista.
Pääasia kumminki että pääsi Rakkaimpien Pupujen Taivaaseen,kiitos melkeen yheksästä vuodesta<3